MEHILÄISVAHA
Vahat ovat pitkäketjuisten karboksyylihappojen ja pitkäketjuisten alkoholien muodostamia estereitä. Mehiläisvahan (kuva 1) hydrolyysissa muodostuu C 26 ja C 28 mittaisia suoraketjuisia karboksyylihappoja sekä C 30 ja C 32 mittaisia suoraketjuisia alkoholeja.
Kuva 1. Mehiläisvahan rakennekaava.
Mehiläisvahaa on sekä keltaisena (Cera flava) että valkoisena (Cera alba). Keltainen mehiläisvaha valmistetaan sulattamalla mehiläiskennoja (kuva 2) kuumalla vedellä ja poistamalla sulasta vieraat materiaalit. Valkoista mehiläisvahaa valmistetaan valkaisemalla keltaista mehiläisvahaa kaliumpermangaatilla, aktiivihiilellä tai auringossa.
Kuva 2. Halki leikattua vahakennostoa, jossa on muna pohjalla. (Suomen Mehiläishoitajien Liitto)
YLÖS
OMINAISUUDET JA KOOSTUMUS
Cera flava on keltaisen tai ruskean väristä ja Cera alba on väriltään valkoista tai vaalenkeltaista. Fysikaalisilta ominaisuuksiltaan molemmat vahat ovat samankaltaisia (taulukko 1): Mehiläisvaha palat/levyt ovat hienojakoisia, mattapintaisia, eivät muodosta kiteitä ja lämmitettäessä ovat helposti muokattavissa. Vahat eivät liukene veteen, liukenevat hyvin (90 % V/V) kuumaan etanoliin ja liukenevat täysin rasvoihin sekä haihtuviin öljyihin. Molempien vahojen tiheys on noin 0,960 g / cm 3. Mehiläisvahat ovat mauttomia, eivät tartu hampaisiin, ovat pilaantumattomia ja molemmilla vahoilla on sama ominaistuoksu. Vahojen sulamispiste on 61-66 °C, happoluku 17-24, esteriluku 70-80 ja saippuoitumisluku 87-104.
Taulukko 1. Valkoisen ja keltaisen mehiläisvahan ominaisuudet.
Yhdiste |
Cera alba |
Cera flava |
Väri |
Valkoinen, vaalean keltainen |
Keltainen, ruskea |
Liukoisuus |
Liukenee täysin rasvoihin ja haihtuviin öljyihin |
Liukenee täysin rasvoihin ja haihtuviin öljyihin |
Tiheys, g / cm3 |
0,960 |
0,960 |
Sp., °C |
61-66 |
61-66 |
Happoluku |
17-24 |
17-22 |
Esteriluku |
70-80 |
70-80 |
Saippuoitumisluku |
87-104 |
87-102 |
Mehiläisvaha on seos, joka koostuu vähintään 284 yhdisteestä joista yli 111 on haihtuvia, kaikkia yhdisteitä ei ole vielä tunnistettu. Mehiläisvaha koostuu pääosin estereistä, alkoholeista ja hapoista (taulukko 2).
Taulukko 2. Mehiläisvahan koostumus, Suuri-sarakkeessa on fraktiosta yli 1 % muodostavien yhdisteiden lukumäärä ja Pieni-sarakkeessa on fraktiosta alle 1 % muodostavien yhdisteiden lukumäärä.
Yhdisteet |
% / fraktio |
Komponenttien lukumäärä fraktiossa |
|
| Suuri |
Pieni |
Hiilivedyt |
14 |
10 |
66 |
Monoesterit |
35 |
10 |
10 |
Diesterit |
14 |
6 |
24 |
Triesterit |
3 |
5 |
20 |
Hydroksi monoesterit |
4 |
6 |
20 |
Hydroksi polyesterit |
8 |
5 |
20 |
Happo esterit |
1 |
7 |
20 |
Happo polyesterit |
2 |
5 |
20 |
Vapaat hapot |
12 |
8 |
10 |
Vapaat alkoholit |
1 |
5 |
? |
Tunnistamattomat |
6 |
7 |
? |
Yhteensä |
100 |
73 |
>210 |
YLÖS
SOVELLUKSET
Mehiläisvahalla ei ole suoria fysiologia vaikutuksia ihmisiin, sen vuoksi vahaa käytetään apuaineena lääkevalmisteissa ja kosmetiikkatuotteissa. Farmaseuttisissa valmisteissa lääkeaine sekoitetaan mehiläisvahaan, jonka avulla taataan lääkeaineen kontrolloitu liukenemisnopeus, säilyvyys ja turvallisuus. Kosmetiikkateollisuudessa mehiläisvahan avulla valmistetaan stabiileja ja tasaisia emulsioita. Mehiläisvahan muita käyttökohteita ovat esimerkiksi tekstiiliteollisuus ja informaatioteknologia.